torstai, 17. syyskuu 2009

Syksyisiä päiviä lenkkipoluilla

17.9.2009

Kyllä on ollut kauniita lenkkeilyilmoja. Ronjakin tuntuu nauttivan suunnattomasti. Kesällä sen tapana oli syödä mansikoita tien poskesta. Se oikein etsimällä etsi niitä. Nyt ovat vuorossa puolukat! Tänä vuonna marjoja on kasvanut jopa teiden varsilla joten Ronja on saanut herkutella. Vatsakaan ei ole kärsinyt.

Tänään sillä oli yks inhottavampi syöntikohde. Se aloitti sydä kuollutta kyytä. Tavallinen komentokaan ei auttanut kyy olis ollut niin maukas. Minä riuhtaisin hurjana kyyn sen suusta. Minä en pidä käärmeistä minkäänlaisina.

Onneksi ei olla törmätty tänä kesänä karhuihin taikka villisikoihinkaan. Villi sikojen jälkiä on näkynyt kovasti. Ovat onneksi niin arkoja etteivät hevillä näyttäydy.

 

 

 

tiistai, 18. elokuu 2009

Ronjan kuulumisia tauon jälkeen.

Totesin että talvi, kevät ja jopa kesä ovat menneet hurjalla vauhdilla.

Talvi meni Ronjan kanssa ulkoillen. Meillä on hurjan hyvä lenkki polku metsässä. Talvisin Ronja sai juosta joka lenkin aikana vapaana sen noin viisi kilometriä, jonka kävelin joka päivä. Nyt kesällä täytyy tehdä maantienvarsi lenkkejä, koska karhut ovat kesällä valloittaneet meidän lenkki polut.

Olen myös paljon Asikkalassa tyttären luona. Siellä vähemmän näkyy karhuja.

Ronjasta on kasvanut iloinen hännän heiluttaja, vaikka hermo meinasi mennä monta k.ertaa ennenkuin se rauhoittui ja oppi kaikki jutut mitä halusin sen oppivan. Luin koirakirjasta kolinapurkista ja se osoittautui hyväksi opetuskeinoksi Ronjalle. Ronja meinas ruveta pomoilemaan jokakerta kun laitoin ruokaa. Se alkoi haukkua ja yritti purra minua pepusta. Kun kolautin purkkia niin kahden kerran jälkeen tapa loppui.

Toisinaan on myös Piritta yllättänyt trimmaamalla Ronjan erilaiseksi.

Kesäkuussa ollessani Ruotsissa viikon Piritta oli trimmannut tas Ronjaa. Jännitin minkälaiselta se näyttää. Ihan oli kivan  näköinen.

 

 

tiistai, 30. syyskuu 2008

Tyttären luona sairaslomalla

Tässa on nyt aikaa kirjoitella ja lepäillä. Viikon verran pitäis pysyä paikallaan pitempiä kävelyitä tekemättä, mikä on minulle tosi vaikeaa. Piritta ulkoiluttaa Ronjaa, ruokatunnillakin tulee kotiin ja taas menoksi. Ronjalla vauhtia piisaa.Ihmettelen välillä tuleeko se koskaan rauhallisemmaksi. :)
Ronja tuli tänne jo viime keskiviikkona ja minä tulin sunnuntaina perässä. Minua tuli vastaan jo ovella hyvin innokas hauveli. Mamma tuli!
Piritta olin trimmannut sitä. Minä olin kuulemma trimmannut tassuja liian lyhyeltä matkalta. Nyt Ronjalla oli "kädet".Ronjan paino oli puolitoista viikkoa sitten 15 kg.
Tyttären perhe muuttaa viikonvaihteessa ja olemme Ronjan kanssa mukana. He muuttavat Asikkalaan omakotitaloon. Tulee vähän pitempi matka minulle ajella heille.
Saas nähdä ehtiikö Piritta muuttokiireiltään laittamaan tähän Ronjan kuvia.Jäämme odottamaan.

maanantai, 1. syyskuu 2008

Täällä taas

Tässähän päivät vilahtavat vauhdilla ohitse, nyt on jo syyskuu! Viimeksi olimme Ronjan kanssa lähdössä reissuun ja sen jälkeen on reissattu jo uudemman kerran. Kaverikoiria ei ensimmäisellä kerralla ehdittykään tavata, mutta seuraavalla kerralla, kun Ronja oli tyttärelläni hoidossa viikonlopun, oli ilo ollut ylimmillään. Ronja ensin pelkäsi uusia tuttavuuksia, mutta vierailun päätteeksi se ei olisikaan tahtonut jättää peuhuukavereitaan.

Tässä katselin muiden kuulumisia ja näyttää siltä, että Ronja on ihmepentu sisäsiisteyden suhteen. Ehkä osaa todellakin on sillä, että asumme omakotitalossa, mutta Ronja ei ole pissannut heinäkuun jälkeen sisään ollenkaan. Iltapissalla käymme vaihtelevasti yhdeksän ja kahdentoista välillä, riippuen kuinka aikaisin/ myöhään menen itse nukkumaan. Alkuun Ronja herätti pissalle noin viiden ja seitsemän välillä, mutta nyt ei neitiä jaksaisi aamupisut kiinnostaa vielä kahdeksan jälkeenkään. Ronjalla on kokoajan suuri vesiastia ja ruokakuppi täynnä, mutta nyt ei enää juurikaan mene ruokaa yön aikana.

Eilen kävimme porukalla sienessä, ja eihän niitä kanttarelleja ja rouskuja meinannut ehjinä ämpäriin saada, kun Ronja olisi halunnut ensin hyppiä niiden päällä. Onhan se todella kivaa, kun muutkin kaivavat jotain maasta. Metsäreissujen jälkeen Ronja näyttää varsin saviselta ja vettyneeltä, kiitos Suomen autuaiden sadesäiden. (mitään osuutta asiaan ei tietenkään ole sillä, että neiti rypee kaikki ojat ja mutapassit jotka vain löytää...) Hirvikärpäsiä ei Ronjaan tullut, ihme kyllä, niitä kuitenkin pörähteli aina välillä ympärillä.

Trimmailut sujuu jo vähän paremmin, Ronja antoi jopa etutassut ajella aivan istualtaan ja tassu ojossa. Peppuosasto oli neidin mielestä rauhoitettua aluetta, eikä sinne ollut koneella asiaa, Ronja istui erittäin tiiviisti takaosastollaan. Ehkä tänään sitten iltapesuja ja vähän ajelua.

Mitenkähän muiden hampaiden vaihtuminen on alkanut... Ronjalla on todetusti vaihtunut etuhampaat. Jossain vaiheessa on sattunut jotain tosi kovaa purtavaa eteen, sillä toinen alakulmahammas on kärjestään poikki! Tosin se varmaan helpottaa jonkinverran sitä, kun Ronjankin alakulmahampaat ottavat kitalakeen kiinni, johon eläinlääkäri ei puuttunut mitenkään. Kuulemma katsotaan sitten kuinka uudet hampaat asettuvat. Ronjan tehosterokotuksen yhteydessä painoa oli 11,7kg, mutta kotivaaka näyttää edelleen suurinpiirtein samaa, kai oli eläinlääkäriin mennessä nappulaa massussa. Neitosen korkeutta on hiukkasen hankala mitata, mutta useammalla otoksella on keskiarvoksi saatu, pureksittujen mittojen ja käsien lisäksi, noin 48cm tai jotain sinnepäin...

Kuvia hetken perästä taas nippu...

maanantai, 21. heinäkuu 2008

Reissaamaan

Tänään lähdemme huristelemaan kohti Lahtea, saa nähdä kuinka kovan sutinan Ronja saa aikaan tyttärelläni. Samalla reissulla olisi tarkoitus käydä tervehtimässä koirakolmikkoa Legolasta, Kaapoa ja Köpiä.

Torstaina Ronja tutustui Ruokolahden eläinlääkäriasemaan. Rokotusta ei noteerattu lainkaan, paikka oli niin mielenkiintoisen hajuinen. Painoa oli virallisen punnituksen mukaan 7,5kg sen suuntaista se kotivaakakin kertoi. Hampaiden katsominen oli Ronjan mielestä ihan tyhmää ja korvathan ovat yksityisaluetta, yh kuinka kutitti.

Nyt olisi tarkoitus hakea siskoltani korvakarvojen nyppimisen helpottamiseksi jauhetta, jota heidän edesmenneeltä borderterrieriltään jäi runsaasti jäljelle. Josko sitten niistä lyhyistä kiehkuroista saisi otteen ja korvat lakkaisivat näyttämästä siltä, että eläimen aivoista kasvaa karvaa... :) Näin totesi tyttäreni, kun yritti saada nypittyä karvoja sieltä pois.

Pakkaamaan...